Juteltiin Dominique Barthelaixin kanssa Suomen estekilpailu -tasosta ja päädyttiin yhteen samaan aiheeseen yhä uudestaan. Kuka päättää koska ratsukko on valmis siirtymään seuraavalle tasolle?

Toki meillä on aluekilpailu -taso ja kansallinen-taso, joille pitää hankkia luvat, ja moni seura tarjoaa kokeet luvan saamiseksi. Mutta enstä itse ratsastus? Onko kaksi ratsukkoa samalla tasolla, jos molemma ovat vaikka voittaneet 90cm -luokan? Mitä jos kerron että toinen ratsastaja ratsasti tasokkaasti, hevosta kunnioittaen ja tyylikkäästi, tarjoen hevoselle hyvän tasapainon, hyvät reitit ja hyvät lähestymiset, kun taas toinen ratsastaja repi hevosta suusta, ja lennätti hevosen liian kaukaa useammalle esteelle? Ovatko he vieläkin mielestäsi samalla tasolla?

Tämän ehkä rajun esimerkin kautta koitan kuvailla että vaikka tulokset ovat samat, ja molemmat ratsastajat ovat yhtä tyytyväisiä suoritukseensa, ratsastustaito ei – minun mielestäni – ole samalla tasolla.

Juteltiin Dominiquin kanssa siitä, että harjoitus-tasolla on nähty viimeaikoina liian usein ambulanssia. Voisimmeko yhdessä keksiä systeemin, jolla voisimme selvittää ratsastajan sopivuuden siirtyä seuraavaan tasoon ja samalla positiivisesti motivoida ratsastajia turvallisempaan klassiseen ratsastukseen?

Poniratsastajana kilpailin Raija Jensenin silmän alla, ja Raija järjestikin tyyli -kilpailuja omalla tallilla, ja niihinhän osallistuttiin. Niissä keskityttiin ratsastajan tasapainoon, apujen käyttämiseen, ratsastettuihin teihin, rytmiin, laukkaan ja yleiseen yleisvaikutelmaan. Kilpailuista jäi parhaiten mieleen ratsastaa hyvät tiet sopivassa tempossa ja hyvässä tasapainossa, ja näiden avullahan etäisyyskin tulee jo melkein itsestään, eikö?

Tyyliesteratsastus kilpailuja onneksi näkyy nykyään enemmän, mutta pitäisikö ne implementoida harjoitus-, ja seura- tason kilpailulupiin niin, että pitää suorittaa tietty pistetaso, ennen ratsukon päästämistä alue-tasolle?

Voisimmeko ajatella että meillä olisi täysin ulkopuoleinen tuomari, eli Suomen ulkopuolelta, joka pisteyttäisi ratsastajan?

Jos katsotaan asiaa Lännen -suunnasta, Jenkkien Hunter -luokkia, ratsastajat pisteytetään joka kilpailussa, niin eihän tämän käytäntöön ottaminen pitäisi olla mahdottomuus. Toki tiedän Hunter -luokkien varjo-puolen, ja ihanuus esteratsastuksessahan on se, että se on yleisölle helposti seurattavissa, verrattuna esim. pisteytettävään kouluratsastukseen. Jos puomi tippuu, yleisö ( ja surevat omaiset) tietää että se on 4vp sakko.

Mutta uskallan väittää että voisimme käyttää tyyliesteratsastusta työkaluna, voisimme nostaa Suomalaisten esteratsastajien tasoa ratsastuksellisesti ja samalla vähentää tapaturmia, tietysti oikeudenmukaisen tuomaroinnin avulla.

Palaamme vielä Dominiquin kanssa asiaan, mutta kuulisimme mielellämme teidän mielipiteitä asiasta. Onko meillä varaa parantaa? Oletko nähnyt voittajan jonka ratsastustyyliä olet kyseenalaistanut? Onko nopein ratsukko aina paras?