Pikkuvarsa-aika on tärkeää

brown horse lying on ground

Eeva-Liisa Penttilä, eli tunnetusti “Tössä” kuuluu meidän kasvattajien parhaimmistoon, ja olemme erittäin iloisia että hän kirjoitti meille artikkelin varsojen ensihetkistä, niitten tärkeydestä ja hyvästä ennakoivasta hoidosta.

Syntymän hetkellä on olennaista huolehtia siitä, että tamman ja varsan välinen side saa aikaa kehittyä. Tässä satoja varsomisia valvonut Eeva-Liisa Penttilä sanoo, että ihmisillä on usein liian kiire, eikä aina tiedetä, miten tamman psyyke toimii.

”Mikäli etenkin ensikertalainen tamma liittää varsomiseen paljon negatiivisia kokemuksia ja jos se tulkitsee hermoilevan omistajan käytöksestä, että läsnä on mahdollisesti jopa vaaratilanne, se voi kääntyä vihamieliseksi varsaa kohtaan”, Penttilä kertoo. Hänen neuvonsa onkin, jos et tiedä mitä teet, älä tee mitään, anna tamman hormonimyrskyn hoitaa homma.

Siitä on huolehdittava, että varsan saa viimeistään kuuden tunnin sisään riittävästi ternimaitoa, sillä se syntyy täysin ilman vasta-aineita. Ja jotta emän vasta-aineet olisivat riittävän hyvät, se on täytynyt ruokkia, madottaa ja rokottaa asianmukaisesti.

Huolellinen kasvattaja testaa erityisellä pikatestillä, onko emätamman laadukasta, ja jos näin ei ole, hänellä on pakastimessaan varastossa parempaa ternimaitoa.

Penttilä korostaa hyvän emätamman merkitystä. ”Hyvä tamma esimerkiksi on sellainen, joka ei jatkuvasti ramppaa eestaas, väsyttäen varsaansa.”

Liiallinen pakkoliikkuminen ensimmäisten viikkojen aikana ei ole hyväksi, vaan varsan täytyy saada tehdä kolmea toimintoa oman halunsa mukaan, lyhyesti kerrallaan, mutta tiuhaan: syödä, nukkua, olla valveilla. ”Terve varsa tekee näitä aina täysillä!” Penttilä kuvailee.

Penttilä muistuttaa, että varsa ei saa koskaan ontua. Jos se niin tekee, vaarana on varsahalvaus, joka liittyy usein riittämättömään ternimaitoon. Varsahalvaus on bakteerin aiheuttama tulehdus, joka näkyy usein ensin nivelessä. Hoitamattomana se leviää muuallekin elimistöön, johtaa verenmyrkytykseen ja kuolemaan. Hoidettunakin bakteeri ehtii usein tehdä korjaamatonta tuhotyötään nivelessä, jotka halutaan urheiluhevosella pitää moitteettomassa kunnossa.

IMG_353F98500655-1.jpeg

Kun varsa on useamman viikon vanha, sille tulee tarjota paljon liikkumatilaa ja saman ikäistä seuraa.

Penttilä ihmettelee sitä, että jalka-asentoihin ei kiinnitetä ensimmäisenä kesänä huomiota, vaikka juuri silloin ne voitaisiin lähes poikkeuksetta korjata. Myös erilaiset muutokset voi estää valppaudella. Yksi tällainen vaaranpaikka on esimerkiksi, kun sikiöaikainen kavionosa on kasvamassa ulos varpaan kärjeltä.

”Joskus se lohkeaa vieden ison palan sarveiskaviota mukanaan, jolloin kärki lyhenee ehkä liikaakin. Tämä voi johtaa jopa pukinkavioon. Kannattaa näyttää kavioita sepälle”, hän vinkkaa. ”Se on halpa vakuutus tulevalle uralle!”


Vastaa